"Jääkö jälkiä?" - nuorten kokemuksia taidetyöpajasta

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nuorten kokemuksia taidetyöpajasta. Opinnäytetyö on selvitys, jonka tehtävänä on kerätä kahteen taidetyöpajaan osallistuneiden nuorten kokemuksia. Selvitystehtävät ovat seuraavat, millaisia kokemuksia nuorille tuli taidepajasta, tukeeko taide nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja millä nuorten hyvinvointia voidaan tukea. Teoriaosuus käsittelee nuorten syrjäytymistä ja taidekasvatusta syrjäytymisen ehkäisyn välineenä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun haastattelun avulla. Haastatteluissa käytettiin neljää teemaa, joiden avulla pyrittiin selvittämään nuorten kokemuksia pajasta ja siitä, mitä he toivovat jatkossa tapahtuvan tällaisten pajojen suhteen. Aineisto oli suppeaa, joten analyysivaiheessa aiottu sisällönanalyysi ei onnistut, niin kuin aluksi oli suunniteltu. Vastaukset käyn läpi teemojen mukaan ja kokoan nuorten mielipiteitä ja kokemuksia pajasta. Nuorten kokemukset taidepajoista vaihtelivat sen mukaan, millä mielenkiinnolla nuoret olivat siihen asennoituneet. Osa oli sitä mieltä, että jos aihe olisi ollut jokin muu, niin paja olisi ollut heistä kiinnostavampi. Taidepajat olivat etukäteen sovittuja, joten nuorilla ei ollut vaikutusvaltaa sen suhteen, minkätyyppiseen pajaan he osallistuivat. Nuorten mielestä pajatunnit olivat pääsääntöisesti mukavia, ja he osallistuivat niihin mielellään. Parhaiksi puoliksi nimettiin se, kun oli työn saanut valmiiksi ja sitä kehuttiin. Nuoret toivoivat lisää taideaineiden opetusta kouluun, sillä heidän mielestään taideaineiden tunnit katkaisevat koulupäivää ja tuovat kaivattua vaihtelua lukemiselle. He kokivat että, taideaineiden oppituntien jälkeen keskittyminen oli helpompaa. Koulun ulkopuolisiin taidepajoihin nuorilla olisi myös ollut kiinnostusta, ainakin kokeilumielessä. Nuoret kokivat kaipaavansa lisätietoa pajoista ja niiden sisällöistä, ennen kuin olisivat uskaltaneet lähteä mukaan. Koulun ulkopuolisista harrastuksista kysyttäessä nuoret kertoivat olevansa pääsääntöisesti tyytyväisiä Lappeenrannan tarjontaan, sillä harrastusmahdollisuuk-sia on sopivasti ympäri kaupunkia. Uusia liikuntapaikkoja toivottiin lisää.The goal of this thesis was to find out how adolescents experienced the art workshops that were arranged for them. The purpose of this thesis was to collect experiences from two groups attending the workshops and to determine if the interaction supports the prevention of alienation and increases their sense of well being. The theory portion of the study deals with adolescent alienation and its prevention through the use of art workshop activities. There were four themes in the adolescent interviews that helped to find out the experiences of the youth and to find out what kinds of hopes they have for the future. The data from these interviews were supposed to be analyzed by content analysis, but because the answers were not sufficient, it was not possible. I go through the answers and collect the adolescents experiences and thoughts to the results. The experiences of the participants varied depending on how interested they were towards the art workshops. Some of them said that if the subject had been something besides art, they might have been more excited about the workshop. The workshops were set in advance, so that they had no choice about the subject matter. The youth that liked the workshops took part in them with pleasure, and enjoyed producing something and getting feedback from what they produced. The adolescents also wished for more art education in school because they felt that art classes made the school day easier and they were able to focus easier after art classes. When asked about hobbies outside of school, the youth said that they are mostly pleased about what Lappeenranta offers. They felt that there are enough opportunities to have a hobby around the city. They wished for a few more places for exercise